Kitaran kielet

Millaiset kielet sopivat millekin kitaralle?

Kielten valinta lähtee aina kitaran tyypistä. Sähkökitaraan käytetään magneettisille mikrofoneille sopivia teräspohjaisia kieliä, kun taas teräskielisessä akustisessa painottuvat pronssi- ja fosforipronssityyppiset seokset, joissa tavoitellaan tietynlaista akustista projektiota, yläsävelrakennetta ja soiton artikulaatiota. Klassisessa kitarassa käytetään nylonkieliä, joissa diskanttikielet ovat tavallisesti kirkasta nylonmonofilamenttia ja bassokielet hopeoidulla kuparilla punottuja. Nylonkielissä olennainen valintatekijä on myös jännitys, eli esimerkiksi normal tension- ja hard tension -tasojen ero tuntumassa, vasteessa ja projektiokyvyssä.

Mitä eroa phosphor bronze- ja 80/20 bronze -kielillä on?

Teräskielisissä akustisissa kitaroissa 80/20 bronze tunnetaan yleensä nopeasta attackista, selkeästä yläpäästä ja hyvin suorasta, kirkkaasta ensisoinnista. Se toimii hyvin silloin, kun haetaan avoimuutta, artikulaatiota ja selkeää erottuvuutta etenkin komppikäytössä. Phosphor bronze puolestaan koetaan usein hieman tasapainoisemmaksi, harmonisesti rikkaammaksi ja sävyltään lämpimämmäksi, ja fosforin lisääminen parantaa samalla korroosionkestoa sekä soinnin tasaisuutta pidemmällä aikavälillä. Käytännössä 80/20 voi tuntua tuoreena hieman välittömämmältä ja kirkkaammalta, kun taas phosphor bronze asettuu monelle yleisratkaisuksi sen tasapainoisen vasteen, kompleksisempien yläsävelten ja usein hieman pidempään säilyvän käyttökelpoisen soinnin vuoksi.

Mitä eroa sähkökitaran eri kielimateriaaleilla on?

Sähkökitarassa yleisin perusratkaisu on nickel-plated steel, koska se tarjoaa laajan käyttöalueen ja tasapainoisen suhteen kirkkauden, artikulaation ja yleispätevyyden välillä. Pure nickel -kielet taas liitetään usein lämpimämpään, hieman pehmeämpään ja vintage-henkisempään sointiin, kun taas stainless steel -tyyppiset kielet korostavat yleensä kirkkautta, presenceä ja napakkaa attackia. Näiden erojen lisäksi myös ytimen rakenne ja punoksen toteutus vaikuttavat tuntumaan ja vasteeseen: esimerkiksi hex core -rakenteen koetaan usein tuottavan jämäkämmän sidoksen, tasaisemman intonaation ja monen soittajan mielestä hieman kirkkaamman vasteen kuin pyöreäydinratkaisujen.

Pinnoitetut vai perinteiset kielet?

Pinnoitetuissa kielissä ajatuksena on suojata kieli ylimääräisen pinnoitteen avulla kosteudelta, lialta ja erityisesti kielen punoksen väliin kertyvältä epäpuhtaudelta, joka vaimentaa sointia ja heikentää käyttöikää. Tämän vuoksi pinnoitettu kieli säilyttää usein alkuperäisen sointinsa ja tuntumansa pidempään kuin perinteinen pinnoittamaton kieli. Perinteinen kieli taas tarjoaa monen soittajan mielestä kaikkein suorimman tuntuman, välittömimmän attackin ja luonnollisimman kosketuksen, mutta samalla sen soundi ja pintatuntuma muuttuvat yleensä nopeammin käytön, hien ja lian vaikutuksesta. Käytännössä pinnoitettu kieli on usein perusteltu valinta aktiiviseen käyttöön, paljon keikkailevalle tai paljon hikoilevalle soittajalle, kun taas perinteinen kieli sopii hyvin silloin, kun kielet vaihdetaan säännöllisesti ja ensisijainen tavoite on mahdollisimman luonnollinen tuntuma.

Miten kielten paksuus vaikuttaa soundiin ja soitettavuuteen?

Kielten paksuus vaikuttaa sekä jännitykseen että siihen, miten kieli liikkuu, reagoi plektran iskuun ja siirtää energiaa soittimeen. Ohuemmat kielet tuntuvat yleensä kevyemmiltä soittaa, taipuvat helpommin bendauksissa ja voivat olla luonteva valinta silloin, kun haetaan herkkää soitettavuutta tai kevyempää kokonaisvastetta. Paksummat kielet taas lisäävät yleensä jännitystä, tuntuvat jämäkämmiltä sormissa ja voivat tuoda enemmän massaa, headroomia ja projektiota, mutta samalla ne vaativat enemmän voimaa sekä soittajalta että joskus myös soittimen säädöiltä. Erityisesti akustisessa kitarassa ja klassisessa kitarassa jännitystaso vaikuttaa paljon siihen, miten soitin resonoi ja kuinka nopeasti se reagoi, joten oikea paksuus tai tension-luokka kannattaa suhteuttaa sekä omaan soittotapaan että soittimen rakenteeseen.

Milloin nylonkielissä kannattaa valita normal tension ja milloin hard tension?

Normal tension on monelle turvallinen yleisvalinta, koska se yhdistää miellyttävän tuntuman, tasapainoisen sävyn ja hyvän hallittavuuden ilman tarpeettoman suurta vastusta. Hard tension tuo yleensä enemmän jännitettä ja voi tarjota soittajalle jämäkämmän vasteen, hieman enemmän projektiota ja selkeämpää vastetta voimakkaassa soitossa, mutta samalla se tuntuu sormissa raskaammalta. Valinta ei ole pelkästään soundikysymys, vaan liittyy myös tekniikkaan, soitettavuuteen ja siihen, miten oma klassinen kitara reagoi eri jännityksiin.

Kuinka usein kielet kannattaa vaihtaa?

Kielten vaihtotarve näkyy yleensä ensimmäisenä siinä, että äänen ylätaajudet alkavat tummua, vireen pitävyys heikkenee, intonaatio kärsii tai kielten pinta muuttuu karheaksi, likaiseksi tai epämiellyttäväksi. Aktiivisessa käytössä erot tulevat esiin nopeammin, kun taas pinnoitetuilla kielillä käyttökelpoinen sointi voi säilyä pidempään. Vaihtoväli riippuu aina soiton määrästä, käsien puhtaudesta, käytetystä materiaalista ja siitä, pidätkö enemmän aivan tuoreen setin kirkkaudesta vai hieman sisään soineemmasta tuntumasta.

Jos et ole varma, mitkä kitarankielet sopivat parhaiten omaan kitaraasi, vireeseesi tai soittotapaasi, niin asiakaspalvelumme auttaa mielellään.