Isokalvoiset kondensaattorimikrofonit

Isokalvoinen vai pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni?

Kondensaattorimikrofonin kalvon koko vaikuttaa suoraan sen äänellisiin ja teknisiin ominaisuuksiin. Yleisesti kondensaattorimikrofonit jaetaan kahteen pääryhmään: isokalvoisiin ja pienikalvoisiin mikrofoneihin. Molemmilla on omat vahvuutensa, ja oikean mikrofonityypin valinta riippuu ennen kaikkea käyttökohteesta, halutusta soundista ja äänitysympäristöstä.

Kalvon koko ja sen vaikutus ääneen

Isokalvoiset kondensaattorimikrofonit (engl. large diaphragm condenser microphones) käyttävät yleensä vähintään yhden tuuman kokoista kalvoa, joka liikkuu herkästi myös pienillä äänenvoimakkuuksilla tarjoten isokalvoisille kondensaattorimikrofoneille poikkeuksellisen korkean herkkyyden verrattuna muihin mikrofonityyppeihin. Suurikalvoiset konkkamikit toistavat lisäksi ääntä täyteläisesti ja musikaalisesti. Suuremman kalvon massa kuitenkin hieman hidastaa transienttivastetta verrattuna pienikalvoisiin mikrofoneihin ja isokalvoiset kondensaattorimikrofonit eivät kestä yhtä suuria äänenpaineita kuin pienikalvoiset ilman pysyviä herkkyyden muutoksia.

Pienikalvoiset kondensaattorimikrofonit (engl. small diaphragm condenser microphones) hyödyntävät kevyempää ja pienempää kalvoa (yleensä alle ½ tuumaa), joka mahdollistaa erittäin tarkan ja nopean reaktion äänen muutoksiin. Niiden transienttivaste on erinomainen, ja taajuusvaste erittäin lineaarinen koko spektrin alueella. Ääni on neutraali, avoin ja yksityiskohtainen, mikä tekee pienikalvoisista mikrofoneista ihanteellisia akustisten soittimien, jousien, puhaltimien, overheadien ja stereomikityksen tallennukseen. Pienikalvoiset kondensaattorimikrofonit kestävät yleisesti myös suurempia äänenpaineita kuin laajakalvoiset kondensaattorimikrofonit.

Taajuusvaste ja äänensävy

Isokalvoisissa mikrofoneissa taajuusvasteessa on usein hienoinen korostus keski- ja ylätaajuuksilla, mikä lisää äänen läsnäoloa ja tuo sen paremmin esiin miksauksessa. Pienikalvoiset mikrofonit sen sijaan tarjoavat erittäin tasaisen ja väriltään neutraalin toiston, jonka ansiosta soittimen oma soundi säilyy mahdollisimman luonnollisena ja realistisena.

Herkkyys ja kohinataso

Suurikalvoiset mikrofonit ovat erittäin herkkiä ja niissä on tyypillisesti matalampi pohjakohinataso, minkä ansiosta ne sopivat hyvin hiljaisiin äänilähteisiin ja tilanteisiin, joissa äänen hienovaraisuudet halutaan tallentaa ilman häiriöitä. Pienikalvoiset kondensaattorimikrofonit ovat myös hyvin kohinattomia, mutta eivät yhtä herkkiä — sen sijaan ne loistavat nopeissa, rytmisissä ja dynaamisissa soitto-osuuksissa.

Suuntakuviot ja niiden merkitys

Isokalvoiset kondensaattorimikrofonit tarjoavat usein vaihdettavia suuntakuvioita, kuten kardioidi, kahdeksikko (figure-8) ja pallokuvio (suuntaamaton/omnidirectional). Tämä tekee niistä erittäin joustavia monipuolisiin äänitystilanteisiin: kardioidi suuntaa ääntä edestä ja vähentää taustamelua, kahdeksikkokuvio mahdollistaa esimerkiksi Mid-Side-stereomikityksen tai kahden suunnan tallennuksen, ja omnidirectional toistaa huoneakustiikan luonnollisesti.

Pienikalvoiset mikrofonit ovat yleensä kiinteällä kardioidisella suuntakuviolla, mikä tekee niistä erittäin tarkkoja lähimikitykseen ja vuotoäänien hallintaan.