


Langattomat instrumenttijärjestelmät tarjoavat kitaristeille, basisteille ja muille vahvistettujen kielisoittimien soittajille liikkumisen vapauden ilman kaapeleiden rajoitteita. Ne mahdollistavat luotettavan ja laadukkaan äänensiirron langattomasti, olipa kyse sitten lavakäytöstä, treeneistä tai keikkailusta.
Kategoriasta löytyy sekä kompaktit, suoraan soittimeen kytkettävät plugimallit, jotka ovat erinomainen valinta nopeaan käyttöönottoon ja kevyisiin tarpeisiin, että ammattimaisemmat järjestelmät, joissa käytetään erillistä lähetintä ja vyökiinnitteistä vastaanotinta. Valikoimassamme olevat langattomat ratkaisut palvelevat niin harrastajia kuin ammattilaisiakin.





































































































Mistä langaton instrumenttijärjestelmä koostuu – ja mitä eroa on eri hintaluokkien ratkaisuilla?
Langaton instrumenttijärjestelmä mahdollistaa sähkökitaran, basson tai muun vahvistettavan soittimen langattoman liittämisen äänentoistojärjestelmään. Perinteisen kitarakaapelin sijaan ääni siirretään langattomasti lähettimen ja vastaanottimen välillä, mikä vapauttaa esiintyjän liikkumaan lavalla ilman johtojen rajoitteita tai riskiä niiden sotkeutumisesta.
Järjestelmä koostuu tyypillisesti kahdesta pääkomponentista: lähettimestä, joka liitetään instrumentin ulostuloon (yleensä 6,3 mm plugilla), ja vastaanottimesta, joka yhdistetään vahvistimeen, pedaalilautaan tai mikseriin.
Kaksi yleisintä järjestelmätyyppiä ovat:
Kätevät plugimallit – pieniä ja helppokäyttöisiä lähettimen ja vastaanottimen yhdistelmiä, jotka kytketään suoraan soittimeen ja vahvistimeen. Ne toimivat yleensä ladattavilla akuilla ja ovat ihanteellisia kevyempään käyttöön, kuten treeneihin, keikkailuun pienissä tiloissa tai nopeaan lavakäyttöön.
Vyölähetin- ja pöytävastaanotinjärjestelmät – ammattimaisempi järjestelmä erillisellä bodypack-lähettimellä ja pöytämallisella tai räkkiasennettavalla vastaanottimella. Nämä järjestelmät tarjoavat usein laajemman taajuuskaistan, pidemmän kantaman, paremman signaalin vakauden ja usein useampia säätö- ja monitorointimahdollisuuksia.
Hintaerot selittyvät muun muassa seuraavilla tekijöillä:
Signaalin laatu ja latenssi: Edullisemmissa järjestelmissä äänenlaatu ei välttämättä yllä ammattitason järjestelmien tasolle ja latenssi korkeampi, mikä ei välttämättä häiritse kevyessä käytössä, mutta voi olla kriittistä vaativissa live-esityksissä. Kalliimmat järjestelmät tuottavat läpinäkyvän ja täyden taajuusvasteen ilman havaittavaa viivettä.
Käyttötaajuudet ja häiriönsieto: Ammattijärjestelmät toimivat yleensä laajemmilla UHF-taajuusikkunoilla, jotka tarjoavat vakaamman yhteyden, vähemmän häiriöitä ja mahdollisuuden usean järjestelmän rinnakkaiskäyttöön. Halvemmissa järjestelmissä taajuusvaihtoehdot ovat usein rajallisemmat.
Rakenne ja kestävyys: Plugimallit on suunniteltu kevyiksi ja huomaamattomiksi, mutta ne eivät välttämättä kestä raskasta lavakäyttöä yhtä hyvin kuin vyölähettimillä ja tukevarakenteisilla vastaanottimilla varustetut järjestelmät. Ammattimallit on usein valmistettu metallikuorista ja varustettu lukittavilla liittimillä sekä vaihdettavissa olevilla kaapeleilla.
Säätömahdollisuudet ja lisäominaisuudet: Korkeamman hintaluokan järjestelmät tarjoavat esimerkiksi antennidiversiteettiä, automaattista taajuushakua, taajuusmuistipaikkoja ja jopa mahdollisuuden integroida järjestelmä suoraan digitaaliseen ääniverkkoon tai pedaalilautaan.
Olitpa sitten keikkaileva muusikko, treenikäyttäjä tai studiotyöskentelyyn panostava soittaja, langaton instrumenttijärjestelmä tuo soittamiseen vapautta ilman kompromisseja äänenlaadussa.
Mikä on taajuusikkuna ja mikä taajuusalue tulisi valita?
Langattoman instrumenttijärjestelmän taajuusikkuna viittaa siihen radiotaajuusalueeseen, jolla järjestelmä operoi. Valtaosaa langattomista järjestelmistä valmistetaankin useilla eri taajuusikkunavaihtoehdoilla, minkä vuoksi tuotteissa on yleensä mahdollisuus valita eri taajuuksien välillä. Langaton mikforonijärjestelmä voikin operoida taajuusikkunasta riippuen esimerkiksi 470–494 MHz tai 823–832 MHz välillä.
Taajuusalueen valinta riippuu käytettävän maan taajuusmääräyksistä sekä muiden langattomien laitteiden mahdollisesta käytöstä. Myymme ainostaan Suomessa luvanvaraisia ja turvallisia langattomia mikrofoneja. Suomessa turvallisia ja lupavapaita taajuusalueita ovat esimerkiksi 470–694 MHz, 823–832 MHz (ns. duplex gap), 863–865 MHz (yleinen lisenssivapaa alue) ja 2,4 GHz alue. Ajantasaiset tiedot Suomessa luvanvaraisista langattomien mikrofonien taajuuksista tarjoaa Traficom.
Arvokkaammissa langattomissa järjestelmissä taajuusikkunat ovat yleensä laajempia kuin edullisemmissa malleissa, mikä mahdollistaa useamman valittavan taajuuden yhden taajuusikkunan sisällä. Valittavien taajuuksien laaja kirjo on erinomainen ominaisuus esimerkiksi silloin, kun langattomia mikrofonijärjestelmiä on käytössä useampi samalla taajuusalueella tai kun operoidaan radiotaajuusignaaleista ruuhkaisilla kaupunkialueilla – järjestelmällä on tällöin enemmän “pelivaraa” hakea vapaita taajuuksia eikä signaaliin tule häiriötä. Ammattikäyttöön ja usean langattoman mikrofonin tai instrumentin järjestelmiin kannattaakin valita järjestelmä, jossa on laaja taajuusikkuna ja mahdollisuus kanavien tarkkaan valintaan.
Jos tarvitset apua sopivan järjestelmän valinnassa juuri sinun käyttötarkoitukseesi ja toimintaympäristöösi, asiantunteva tiimimme auttaa mielellään!