In-ear-järjestelmät

Mitä in-ear-järjestelmä tekee?

In-ear-järjestelmä (IEM-järjestelmä, langaton korvamonitorointijärjestelmä) siirtää mikseriltä tulevan esiintyjän oman kuuntelusignaalin langattomasti lavalta vyövastaanottimelle, jonka kautta monitorimiksausta kuunnellaan in-ear-kuulokkeilla. Näin jokainen laulaja ja soittaja saa oman, personoidun monitorisoundinsa ilman lattiamonitoreja – lavamelu pienenee, vuoto vähenee ja koko bändin sekä saliäänen hallinta helpottuu.

Mistä in-ear-järjestelmä koostuu?

Tyypillinen järjestelmä sisältää:

• Lähettimen (rack- tai pöytämalli), johon tuodaan kuuntelusignaali mikseriltä.
• Vyövastaanottimen, jota käyttäjä pitää vyöllä tai taskussa.
• In-ear-kuulokkeet, joilla signaali kuunnellaan.

Mitä kannattaa huomioida in-ear-järjestelmää valitessa?

• Taajuusalue: varmista, että järjestelmä toimii sallitulla taajuusalueella ja sopii siihen maahan/alueeseen, jossa sitä käytetään.
• Kanavamäärä: kuinka monta samanaikaista IEM-kanavaa (bändi, taustalaulajat, tekniikka) tarvitaan nyt – ja mahdollisesti tulevaisuudessa.
• Mono vai stereo:
  • Mono riittää monessa tilanteessa ja säästää taajuusresursseja.
  • Stereo antaa luonnollisemman tilan ja helpottaa soitinten erottelua.
• Vastaanottimen laatu: metallikotelo, selkeä näyttö, luotettava RF-taso, helppokäyttöinen volume/mixi-säätö – nämä korostuvat keikkakäytössä.
• Yhteensopivuus in-ear-kuulokkeiden kanssa: liitin (yleensä 3,5 mm), riittävä lähtötaso ja sopiva impedanssialue.

Käyttövinkkejä ja “hyvä tietää”

• Rauhallinen monitorimix: in-ear-monitoroinnissa toimii usein parhaiten selkeä, eriävästi rakennettu mix, jossa oma suoritus kuuluu kunnolla, mutta ei turhaa “kaikkea kaikkea”.
• Kuulon suojaaminen: koska eristys on hyvä, monitoritaso voidaan pitää matalampana kuin lattiamonitoreilla – tärkeää etenkin pitkissä seteissä ja kiertueilla.
• Testi ja taajuussuunnittelu: jos käytössä on useita langattomia järjestelmiä (mikrofonit + in-ear), taajuussuunnittelu ja testaus ennen keikkaa vähentää häiriöitä merkittävästi.

Mikä on taajuusikkuna ja mikä taajuusalue tulisi valita?

Langattoman korvamonitorointijärjestelmän taajuusikkuna viittaa siihen radiotaajuusalueeseen, jolla järjestelmä operoi. Valtaosaa langattomista IEM-järjestelmistä valmistetaankin useilla eri taajuusikkunavaihtoehdoilla, minkä vuoksi tuotteissa on yleensä mahdollisuus valita eri taajuuksien välillä. Järjestelmä voikin operoida taajuusikkunasta riippuen esimerkiksi 470–494 MHz tai 823–832 MHz välillä. 

Taajuusalueen valinta riippuu käytettävän maan taajuusmääräyksistä sekä muiden langattomien laitteiden mahdollisesta käytöstä. Myymme ainostaan Suomessa luvanvaraisia ja turvallisia langattomia korvamonitorointijärjestelmiä. Suomessa turvallisia ja lupavapaita taajuusalueita ovat esimerkiksi 470­–694 MHz, 823–832 MHz (ns. duplex gap), 863–865 MHz (yleinen lisenssivapaa alue) ja 2,4 GHz alue. Ajantasaiset tiedot Suomessa luvanvaraisista langattomien järjestelmien taajuuksista tarjoaa Traficom.

Arvokkaammissa langattomissa korvamonitorointijärjestelmissä taajuusikkunat ovat yleensä laajempia kuin edullisemmissa malleissa, mikä mahdollistaa useamman valittavan taajuuden yhden taajuusikkunan sisällä. Valittavien taajuuksien laaja kirjo on erinomainen ominaisuus esimerkiksi silloin, kun langattomia IEM-järjestelmiä on käytössä useampi samalla taajuusalueella tai kun operoidaan radiotaajuusignaaleista ruuhkaisilla kaupunkialueilla – järjestelmällä on tällöin enemmän “pelivaraa” hakea vapaita taajuuksia eikä signaaliin tule häiriötä. Ammattikäyttöön ja usean korvamonitorointisetin järjestelmiin kannattaakin valita järjestelmä, jossa on laaja taajuusikkuna ja mahdollisuus kanavien tarkkaan valintaan.