Lähettimet ja vastaanottimet

Mihin erilliset lähettimet ja vastaanottimet sopivat?

In-ear-järjestelmien lähettimet ja vastaanottimet ovat langattoman korvamonitoroinnin ydinpalikoita. Niillä voit laajentaa olemassa olevaa IEM-järjestelmää, lisätä uusia käyttäjiä (lisävastaanottimet), korvata rikki menneen laitteen uudella tai rakentaa kokonaan räätälöidyn korvamonitorointikokoonpanon omien tarpeidesi mukaan. Lähetin kytketään mikseriin, ja se lähettää kuuntelusignaalin langattomasti lavalle, missä vyövastaanotin välittää signaalin in-ear-kuulokkeille.

Mitä kannattaa huomioida lähettimiä ja vastaanottimia valitessa?

• Taajuusalue ja taajuusikkuna: Lähettimen ja vastaanottimen tulee olla samalla taajuusalueella/taajuusikkunalla, jotta ne toimivat yhdessä. Valikoimassa on laajasti eri taajuusikkunavaihtoehtoja, jotta järjestelmä voidaan sovittaa paikallisiin määräyksiin ja muuhun langattomaan kalustoon.
• Yhteensopivuus olemassa olevan järjestelmän kanssa: Tarkista valmistaja, sarja ja taajuuskaista, jos laajennat nykyistä IEM-systeemiäsi.
• Kanavamäärä: Kuinka monta yhtäaikaista korvamonikanavaa tarvitaan nyt – ja tulevaisuudessa (bändi, taustalaulajat, tekniikka)?
• Mono vai stereo: Stereo tarjoaa luonnollisemman tilan ja paremman erottelun, mutta käyttää enemmän taajuusresursseja; mono riittää hyvin moniin live-tilanteisiin.
• RF-teho ja antenniratkaisut: Suuremmat lavat ja pidemmät etäisyydet voivat vaatia tehokkaampaa lähetystehoa tai ulkoisia antenneja ja antennijaottimia.
• Rakenne ja kestävyys: Erityisesti vyövastaanottimissa korostuvat metallinen kotelointi, vahvat liittimet ja selkeä näyttö, jotka kestävät roudauksen ja keikkakäytön.

Mikä on taajuusikkuna ja mikä taajuusalue tulisi valita?

Langattoman korvamonitorointijärjestelmän taajuusikkuna viittaa siihen radiotaajuusalueeseen, jolla järjestelmä operoi. Valtaosaa langattomista IEM-järjestelmistä valmistetaankin useilla eri taajuusikkunavaihtoehdoilla, minkä vuoksi tuotteissa on yleensä mahdollisuus valita eri taajuuksien välillä. Järjestelmä voikin operoida taajuusikkunasta riippuen esimerkiksi 470–494 MHz tai 823–832 MHz välillä. 

Taajuusalueen valinta riippuu käytettävän maan taajuusmääräyksistä sekä muiden langattomien laitteiden mahdollisesta käytöstä. Myymme ainostaan Suomessa luvanvaraisia ja turvallisia langattomia korvamonitorointijärjestelmiä. Suomessa turvallisia ja lupavapaita taajuusalueita ovat esimerkiksi 470­–694 MHz, 823–832 MHz (ns. duplex gap), 863–865 MHz (yleinen lisenssivapaa alue) ja 2,4 GHz alue. Ajantasaiset tiedot Suomessa luvanvaraisista langattomien järjestelmien taajuuksista tarjoaa Traficom.

Arvokkaammissa langattomissa korvamonitorointijärjestelmissä taajuusikkunat ovat yleensä laajempia kuin edullisemmissa malleissa, mikä mahdollistaa useamman valittavan taajuuden yhden taajuusikkunan sisällä. Valittavien taajuuksien laaja kirjo on erinomainen ominaisuus esimerkiksi silloin, kun langattomia IEM-järjestelmiä on käytössä useampi samalla taajuusalueella tai kun operoidaan radiotaajuusignaaleista ruuhkaisilla kaupunkialueilla – järjestelmällä on tällöin enemmän “pelivaraa” hakea vapaita taajuuksia eikä signaaliin tule häiriötä. Ammattikäyttöön ja usean korvamonitorointisetin järjestelmiin kannattaakin valita järjestelmä, jossa on laaja taajuusikkuna ja mahdollisuus kanavien tarkkaan valintaan.

Hyvä tietää käytöstä ja järjestelmän suunnittelusta

• Taajuussuunnittelu: Useiden langattomien mikrofonien ja IEM-kanavien kanssa huolellinen taajuussuunnittelu ja testaus ennen keikkaa vähentää merkittävästi häiriöitä.
• Antennien sijoittelu: Lähettimen antenni ja mahdolliset ulkoiset antennit kannattaa sijoittaa näköyhteyden ja tasaisen peiton kannalta edullisesti.
• Laajennettavuus: Valitsemalla saman sarjan ja taajuusikkunan laitteita voit laajentaa järjestelmääsi vaiheittain ilman, että kaikki pitää uusia kerralla.

Jos tarvitset apua oikean taajuusikkunan, yhteensopivan lähettimen/vastaanottimen tai koko korvamonitorointikokonaisuuden suunnittelussa,
otathan yhteyttä asiakaspalveluumme.